Tervetuloa Helsinkiin! Pohditaan yhdessä populismia!
Aika 22.1.2018 klo 16.00
Paikka Tiedekulma (Yliopistonkatu 4)
16.00 Alkuesittelyt
16.30 Tauko
16.45 Ryhmä1
17.15 Tauko
17.30 Ryhmä 2
18.10 Purku
18.30 Kirjallisen palautteen kerääminen
Tilaisuus päättyy klo 19.
Asiantuntijat
Juha Herkman, poliittisen viestinnän akatemiatutkija, Helsingin yliopisto. Lue Juhan tutkimuksesta ja katso video. Juha on Suomen Akatemian rahoittaman Populismin valtavirtaistuminen -konsortion johtaja.
Emilia Palonen, valtio-opin dosentti, työskentelee yliopistonlehtorina Helsingin yliopisto ja opettaa politiikan tutkimusta. Emilia on Jätkät ja jytkyt: Perussuomalaiset ja populismin retoriikka -kirjan toinen toimittajista. Lue Emiliasta, katso video populismin välttämättömyydestä.
Miika Tervonen, sosiologi ja Siirtolaisinstituutin erikoistutkija. Lue Miikasta s. 6-17, Tai Ylen podcastista kohdat 20.00 – 44.30, jossa Tervonen ja Ruben Stiller keskustelevat suomalaisuuden rakentamisesta.
Katalin Miklossy, poliittisen historian tutkija ja dosentti Helsingin yliopistosta. Katalin on erikoistunut Itäiseen Keski-Eurooppaan ja Unkariin. Hänen tutkimuksensa käsittelee yhteiskunnallista kehitystä ja muutosta. Hän on myös ollut mukana WeQ-pedagogian kehittämisessä sen alusta saakka Helsinki Challenge -hankkeen vetäjänä. Taustaksi Katalin pyytää katsomaan videopätkiä (Video 1, video 2, video 3, video 4, video5; yhteensä 29 min. 20 sek.) valitsemaan, mikä oli niistä sinusta paras ja mikä epäilyttävin? Perustele! Mieti myös, jos sinun pitäisi kiteyttää muutamalla lauseella Suomen 100 vuotista historiaa, mitä itse korostaisit?
Niko Pyrhönen, sosiologiasta tohtoriksi väitellyt Niko työskentelee Svenska Social- och Kommunalhögskolanilla postdoc-tutkijana. Hänen aiheensa on vastamedia, valeuutiset ja populismi. Niko taustoittaa keskustelua jo tällä englanninkielisellä esittelyvideollaan, mutta herättelee ryhmässään lisäksi keskustelua tämän YouTube – pätkän pohjalta.
In English:
Halil Gürhanli is a researcher at the Department of Political and Economic Studies, University of Helsinki. His doctoral dissertation focuses on the phenomenon of Islamist populism in Turkey, especially populist hegemony and extreme political polarization. Besides his frequent contributions addressed to wider public on Turkish politics, Gürhanli also teaches on populism and democratic theory at the University of Helsinki. He researches cases where populist logic has become hegemonic to such an extent that the political system itself has turned into ”pure antagonism”, and attempts to answer whether there is an underlying tendency in populist politics to turn into authoritarianism.
Göran Nilsson is a researcher working on politics, media and populism in Sweden. He explores particularly the emergence and effects of the Sweden Democrats. He has a background in Ideology and Discourse Analysis from the University of Essex and he has just arrived in Finland and joined the Doctoral Programme at the University of Helsinki. His research concerns populism and its development in Sweden from the late 1980’s up until today. More specifically he examines the discursive evolvement of the term Folkhem and its function as a symbol of what embodies the idea of Sweden and what it is to be Swedish. The focus is on the articulation of by the different political parties and actors, mainly the Social democratic party and the populist challenger.
Halil and Göran suggest reading this piece on populism as the word of the year and watching this as background. For: Q1: Is populism a threat or a corrective to democracy? Q2: Are there different types of populism? Q3: What do you think of the Populismus and how may the populist challenge be addressed (populism v. anti-populism).
Laura Sibinescu is a researcher specializing on democracy in post-communist countries in Central and Eastern Europe. Being originally from Romania and growing up there in the early 1990s gave me a front-row seat to the complicated process of transition from communism. Right now I’m looking at how the quality of democracy has declined in the region against expectations, since the countries there joined the EU. Was it the effect of the economic crisis, a slowly developing civil society, or the feeling that, since EU membership was conditioned by a working democracy, governments can take a more relaxed attitude now that they have achieved their goal? And what role does populism play in all this? Laura suggests this as background reading.
WeQ Peda goes lukio & gymnasium 